Kyllähän se kieltämättä haikeaa oli, kun viimeistä kertaa Jonckerien kyydissä kulki. Torstaina ensin auto 79, seuraavana päivänä toinen, auto 86. Molemmissa kohdissa tuntui haikealta, koska en tiedä yhtään, näenkö kuljettajia. Tänään on mietitty kerta ja toinenkin, nyt mennään näillä!
No niinhän tässä nyt ollaan! Tuntuu ihan uskomattomalta ajatella, että joulupäivästä alkoi vuoden viimeinen kalenteriviikko. Minulla on nyt mahdollisuus aloittaa uuden kalenterin kirjoittaminen niin, että ei ole edellisestä vuodesta päiviä uuden vuoden päivien seassa. Mutta mukavaa on nyt aloittaa uutta vuotta, se tuntuu hyvältä!
Kommentit
Lähetä kommentti